Tiimimme jäsenet harvemmin heräävät ennen seitsemää aamulla ja vielä harvemmin lomaillessaan, mutta tänä kesäkuisena perjantaina allekirjoittanut on pystyssä viideltä aamulla ja Esa raahasi itsensä liikenteeseen, vaikka on lomalla. Aamuvirkuiksi meidät sai mahdollisuus päästä käsiksi Googlen tulevaisuuden visioon, Glassiin, Verkkokauppa.comin kutsumana. Tässä artikkelissa käymme läpi ensifiilikset Glassista puolen tunnin sessiomme pohjalta. Otimme tietenkin myös muutaman testikuvan ja videon Glassin kameralla.

Itse setti näyttää hyvin pitkälti ylikorkeilta silmälasikehyksiltä ilman linssejä, joiden oikeassa reunassa istuu itse Glass-prisma ja laitteen kaikki rauta.

Syy korkeuteen on itse asiassa toiminnallinen; kun Glass on paikoillaan, eivät kehykset ole näkökentässä katsottaessa oikealle tai vasemmalle, toisin kuin esimerkiksi tavallisissa silmälaseissa. Google onkin pyrkinyt siihen, että Glass häiritsee käyttäjäänsä mahdollisimman vähän, kun se on passiivisessa tilassa. Laite ei myöskään ole aivan suunnattoman kookas ja 42 gramman painollaan Glass ei ole mitenkään liian painava käytettäväksi koko päivän ajan.

Laitteen näyttö, jonka kuva syötetään prismalle, kykenee tuottamaan 640×360-resoluution kuvaa, joka näkyy näkökentän yläreunassa ja vastaa 5″ näyttöä katsottuna 30 cm päästä. Vaikka resoluutio onkin matala, se riittää Glassin tekstimuotoisten “korttien” näyttämiseen mainiosti. Palaamme itse korttien sisältöön myöhemmin.

Prisman ansiosta kuva on läpinäkyvä ja normaalisti Glassin kuva ei ole suoraan näkökentässä, vaan sen nähdäkseen on katsottava hieman yläviistoon. Varsinkin ensikäyttäjän hymy yhdistettynä tuohon katseeseen aiheuttaa ilmeen, jolle annoin nimeksi “Irstas Sergey Brin”, siltä ei voi välttyä.

Myös jatkuva yläviistoon katselu saattaa aiheuttaa tottumattomille hieman silmien rasitusta, sillä katsetta pitää siirtää yllättävän paljon ylöspäin, jotta kuva näkyy. (huom. odota hetki yllä olevan animaation latautumista). Tämä on toki yksilöllistä ja riippuu miten haluaa Glassin asetella nenälleen, sillä sen voi myös halutessaan painaa alemmas aktiivisempaa käyttöä varten.

.

Käytössä ollessaan Glassin näkymä näyttää yllä olevan havainnekuvan kaltaiselta.

Glass välittää ääntä käyttäjälleen takaosassa olevan värisevän elementin kautta ja värinä välittyy ohimoluun päältä suoraan käyttäjän sisäkorvan simpukkaan ja muuttuu täällä kuultavaksi ääneksi, ilman että ulkopuoliset kuulevat mitään tai että korvaan pitäisi laittaa mitään. Yllätyimme miten selkeästi äänet kuuluivat tällä tekniikalla toteutettuna jopa korttien välillä selaamisesta tuleva “swoosh”-ääni kuului selkeästi, vaikka ympärillä keskusteltiin kovaäänisesti. Luujohdekuulokkeita on ollut markkinoilla jo hetken (ja toimituksella käytössäkin), mutta tekniikka on silti varsin uutta pl. armeijan käyttötarkoitukset, joissa niitä on ollut jo vuosia.

Glass aktivoidaan liikuttamalla päätä hieman ylöspäin, mutta pelkkä pikainen nykäytys ei riitä, vaan pää on oikeasti käännettävä taivasta kohden useamman sentin. Ajatuksena on, että virheliikkeet eivät aktivoi Glassia turhaan. Onneksi tilanteisiin jossa nyökkäykset ovat hieman epäsopivia, on vimpainta mahdollista käskyttää myös perinteisemmin laitteen pitkällä sivulla, joka on kokonaisuudessaan perinteisempää kosketuslevyä. Täppäämällä levyä on aktivoidaan Glass; levyllä voidaan liikkua korttien välillä ja valita myös normaalisti puheella suoritettavia komentoja listasta manuaalisesti. Tämä toimii täysin samalla tapaa kuin kannettavissa tietokoneissa ja tekniikkakin on Synapticsin kehittämää, joka valmistaa jo miltei useimmat kosketuslevyt ja paljon älypuhelinten näyttöjen kosketustekniikkaakin.

Laitteessa on myös HDR-kuvaukseen kykenevä viiden megapikselin kamera, joka still-kuvien lisäksi kykenee kuvaamaan myös 720p-tasoista HD-videota. Kuva otetaan antamalla komento “OK Glass, take a picture” tai vinkkaamalla ylikorostetusti silmää (hieman kuin Lucille Bluth Sukuvika / Arrested Development -sarjassa) tai käyttämällä kosketuslevyä. Videot ovat vakiona maksimissaan 10 sekunnin mittaisia, mutta koskettamalla levyä vaihtuu kuvaustila rajoittamattomaksi. Kuvia ottaessa ei ole käytössä minkäänlaista etsin-tilaa jolla voisi kuvaa rajata/asetella, vaan otetut kuvat vilautetaan Glass-näkymässä ottamisen jälkeen, ja video näkyy kuvauksen aikana reaaliaikaisesti prismassa. Videota kuvattaessa Glassissa palaa punainen valo, joka ei näy kuvaajalle itselleen.

Kuvanlaatu on yllättävän hyvä sisätiloissakin, kuten yllä olevista kuvista näkyy. Kuvia voi klikata, jotta ne avautuvat täysikokoisena.

httpvh://www.youtube.com/watch?v=TyLA9oS4SQU

Myös videot ajavat asiansa, mutta olisimme toivoneet 1080p-laatua siitäkin huolimatta että kyseessä on vielä keskeneräinen tuote.

Glass ladataan standardista mikroUSB-liittimestä ja laitteessa on 570 mAh (2,1 Wh) LiPo-akku, jolla ei aivan huimiin suorituksiin kyetä ja akunkesto on rehellisesti jokaisen kyseistä Explorer-versiota käyttäneen mielestä surkea. Tämä siitäkin huolimatta (tai ehkä jopa siitä syystä), että Glass ei pidä sisällään mitään tuoreinta prosessorirautaa, vaan sitä pyörittää liki 3 vuotta vanhaa tuplaydintekniikkaa sisällään pitävä TI OMAP4430 -järjestelmäpiiri. Pitää kuitenkin muistaa, että ensimmäisen sukupolven Glass ei ole suunniteltu olemaan käytettävyydeltään maailman onnistunein laite, sillä se on suunniteltu tuotekehitysalustaksi.  Akunkestoa varmasti säädetään ja parannetaan kuluttajaversioon, mutta siihen on vielä tovi aikaa.

Glassin käyttöjärjestelmä perustuu huomattavasti karsittuun Android 4.0.4 -käyttöjärjestelmäalustaan ja tästä ei suoranaisesti ole mitään normaaliin Androidin-liittyvää jäljellä. Sen sijaan nyökkäyksen jälkeen alkutilana näytetään yllä olevaan näköistä korttia kellonajan kanssa. Kyseinen kortti ilmoittaa, että Glass on valmiina ottamaan vastaan puhekomentoja, jotka kaikki alkavat fraasilla “ok glass”.

Komentoja onkin sitten iso liuta, kuten Androidissakin ja testasimme niistä hakua, kuvan ottamista, videon kuvaamista ja navigointia. Valitettavasti puhelinominaisuuksia emme voineet testata, sillä laitteeseen ei oltu kytketty sitä varten tarvittavaa puhelinta. Wi-Fi:n kautta kuitenkin internet-haut toimivat ongelmitta ja “ok glass, Google Androidfinland” tuotti halutusti lyhyen kortin Androidsuomesta.  Mielenkiintoisin komento on “ok glass, hangout with”, joka käynnistää Google Hangoutsin niin, että perään kerrotut henkilöt näkevät maailman sinun näkökulmastasi. Glassin sovellus on kuitenkin aikamoista betaa vielä ja  “ok glass, get directions to Espoo” sai Glass-yksikön kaatumaan kerrottuaan, että reittiä ei voida hakea. Englanniksi asetetulla Androidilla on tämän tyylistä ongelmaa suomen kielen kanssa, kaksikielisyys on siis vielä hieman hakusessa.

Kortit ovat aika pitkälti samantapaisia kuin Android-laitteiden Google Now:n tarjoamat, mutta nämä tarjotaan lähinnä mustalla pohjalla valkoisella tekstillä. Aivan suunnattomasti maailmaa mullistavasta keksinnöstä ei vielä ole kyse, vaikka potentiaalia laitteessa on vaikka mihin. Esimerkiksi Verkkokauppa.com tutkii mahdollisuutta käyttää Glassia myyjien työkaluna.

Glassiin on mahdollista asentaa Android-laitteeseen asennettavan MyGlass-sovelluksen kautta omia sovelluksia, joita tällä hetkellä on mm. New York Timesille ja Evernotelle, mutta puuttuneen puhelinkytköksen takia emme päässeet vielä käsiksi MyGlassiin tai lisäsovelluksiin.

Meidät molemmat yllätti se, miten luonnolliselta Glassin käyttäminen jo pikaisen testisession yhteydessä tuntui, ja paluumatkalla Verkkokauppa.comista työpaikalleni, etsin epätoivoisesti Glassia näkökentässäni, tullakseni vain pettyneeksi kun se puuttui. Toki osittain tähän voi olla syynä, että normaalisti käytän silmälaseja muutenkin. Jäämme innolla odottamaan kuluttajaversiota Glassista, jolloin monet sovellukset pitäisi olla jo valmiita ja käytettävissä.

Google Glass pähkinänkuoressa:

Järjestelmäpiiri: kahdella 1,2 GHz ytimellä varustettu Texas Instruments OMAP4430, PowerVR SGX540 -grafiikkapiirillä.
Näyttö: Himax FSC-LCOS -prismaprojektori, resoluutio 640×360.
Äänijärjestelmä: luujohdekuuloke.
Kamera: 5 Mpix kenno, kykenee 720p-videotallennukseen.
Liitettävyys: Wi-Fi 802.11 b/g, Bluetooth 4.0, mikroUSB.
Anturit: mikrofoni, kolmen akselin gyroskooppi, kiihtyvyysanturi sekä magnetometri (kompassi), valoisuus- ja läheisyysanturit sekä Synapticsin valmistama kosketuslevy.
Muisti: 1 Gt (682 Mt käytettävissä).
Tallennustila: 16 Gt (12 Gt käytettävissä).
Käyttöjärjestelmä: muokattu Android 4.0.4.
Hinta: ensimmäinen Explorer-malli $1500 (n. 1100 €) + verot, mutta kuluttajamalli ehkä jopa kolmanneksen tämän hinnasta. (Ei ostettavissa kirjoitushetkellä sillä Explorer-projekti ei ota lisää käyttäjiä.)

Paketissa ovat mukana myös kirkas- ja aurinkolasivisiiri jotka kiinnittyvät Glass-sankaan tarvittaessa.

Tekniikasta kiinnostuneille löytyy tietenkin myös Google Glass teardown -purkuartikkeli