”Uusi kevät, uudet lippulaivat, taas sama puhelin” -mantra on valitettavasti tullut viime vuosien aikana itsestäänselvyydeksi. Valmistajien lippulaivat ovat näyttäneet vuosikaudet perusvarmoilta kopioilta edellisen vuoden mallista. Onneksi Samsung on vihdoin herännyt tästä koomastaan ja tajunnut saman, mitä Presidentti Koivisto fundeerasi aikoinaan: ”Tarttis tehdä jotain”.
Samsungin ”jotain” on uusi S6 -sarja, joka siirtää Samsungin pitkään käyttämät polykarbonaattimuoviseokset vihdoinkin historiaan. Laite käyttää alumiiniseoksesta tehtyä runkoa, jonka Samsung kertoo olevan 75 % vahvempi kuin taipumiseen taipuvaisilla kilpailijoillaan. Etu- ja takapuoli ovat lasia, mutta tämän takia ei tarvitse turhaan stressata hajoamista, sillä lasi on Gorilla Glass 4:ta, joka on kaksi kertaa vahvempaa kuin edellinen versio. Edge vie tämän vielä ripauksen pidemmälle ja sen etulasi on taivutettu ja se kaareutuu molemmille reunoille.
Muotoilu ja materiaalit tekevät Edgestä isolla marginaalilla hienoimman puhelimen, minkä Samsung on koskaan valmistanut. Se ei vaan näytä – vaan se myös tuntuu – kädessä todella hyvältä. Muotoilu saa myös laitteen tutumaan huomattavasti ohuemmalta kuin mitä se on. Tunnetta on todella vaikea kuvaila, mutta laitteen käteen ottaessa ”WOW!” -efekti on välitön.
Edgen muotoilulla on toinenkin välitön etu, se helpoittaa puhelimen käyttöä pienikätisten toimesta. Pyöristetyt reunat nimittäin eivät tunnu niin rajoittavilta sormella kurkuittaessa kuin perusmallin pystymmät.
Onneksi Samsung ei ole tyytynyt vain taivuttamaan lasia, sillä kaarevan lasin alla on myös kaareva 2K -resoluutiolla (2560×1440, 557 PPI) varustettu AMOLED-paneeli . Kaarevuus aiheuttaa ”reunattoman” -efektin ja saa näytön näyttämään siltä, kuin se jatkuisi pidemmälle kuin oikeasti jatkuukaan. Efekti on kuitenkin maltillisempi kuin Note 4 Edgessä, jossa näyttö jatkui oikeasti reunaan saakka. Käyttömukavuuden vuoksi Samsung on S6 Edgessä jättänyt kuitenkin hieman reunaa molemmille puolille näyttöä.
Näytön alareunasta löytyvät Samsungille ominaiset näppäimet, joista kotinäppäin on edelleen fyysinen ja toimii kuten edeltäjässä eli samalla myös sormenjälkitunnistimena. Kotinäppäin on saanut seuraavat kaksi parannusta: sormenjälkitunnistusta varten ei kotinäppäintä tarvitse pyyhkiä vaan pelkkä kosketus riittää ja kotinäppäintä tuplaklikkaamalla aukeaa kamera nopeaa kuvaushetkeen reagointia varten.
Yläreunan selfie-kamera on myös saanut päivityksen ja se on varustettu f/1.9 -aukolla ja siinä on aktiivinen HDR ja kameran kenno käyttää isompia soluja, jonka ansiosta se havaitsee jopa 60 % enemmän valoa. Lopputuloksena kuvat onnistuvat paremmin hämärissäkin olosuhteissa.
Latausliitin, kuulokeliitin ja puhelimen kaiutin ovat kaikki siirretty omenamaiseen tapaan alareunaan. Henkilökohtaisesti en voi sietää alareunan kuulokeliitäntää, mutta kyseessä on kuitenkin enemmän oma mieltymys kuin ongelma. Puhelimen ostajan kannattaa kuitenkin huomioida asia.
Yläreunasta löytyvät SIM-kortin kelkka ja IR-lähetin kaukosäädintoiminnolle. S6 -sarjan myötä Samsung siirtyy nanoSIM-aikakauteen, joten laitteen ostajan kannattaa varautua puhelinliikkeessä asiointiin tai uuden kortin tilaamiseen. Äänenvoimakkuudensäätöpainikkeet löytyvät vasemmalta reunalta ja virtanäppäin oikealta.
Laitteen pelkistetystä takakannesta löytyy Samsung-tekstin lisäksi optisella kuvanvakaimella varustettu 16 megapikselin kamera. Kuten etupuolen sisarensakin, se on varustettu f/1.9-aukolla, aktiivisella HDR:llä sekä aktiivisella automaattitarkennuksella, josta hieman lisää myöhemmin tässä artikkelissa. Kameran vierestä löytyvät LED-salama ja sykemittarin anturi.
Käyttöliittymä vaikuttaa ensisilmäyksellä pitkälti samalta kuin aikaisemmatkin Samsungin Touchwiz -käyttöliittymät ja tämä saattaa aiheuttaa syvän huokauksen hardcore Android-käyttäjien keskuudessa. Ensi vaikutelman aiheuttama paniikki kuitenkin häviää heti kun laitetta alkaa käyttää, sillä Samsung on vihdoin saanut Touchwizin käytännössä yhtä sulavaksi ja kevyen oloiseksi kuin Google vakiokäyttöliittymänsä. Samsungin oman kevennystyön lisäksi on sanomattakin selvää, että Touchwiz on hyötynyt lisääntyneestä väännöstä, jonka S6:n 14 nm tekniikalla varustettu kahdeksanytiminen 64-bittinen järjestelmäpiiri tarjoaa. 64-bittisyydestä puheenollen, S6 ajaa Android 5.0.2:n 64-bittistä versiota.
Tämä ei ole ainoa parannus, sillä Samsung on pyrkinyt vähentämään turhia valikkorakenteita ja turhia ominaisuuksia käyttöliittymästä ja suoraviivaistamaan käyttökokemusta monessa asiassa. Esimerkkeinä olkoon esimerkiksi Samsungin Flipboard-työpöytäintegraatio. Siinä missä sen pois kytkeminen Note 4:ssa vaatii asetuksen kaivamisen alivalikkorakenteen läpi kahlaamista, niin onnistuu se S6:ssa pitämällä sormea työpöydällä pohjassa ja poistamalla täpän Flipboard-työpöydän yläreunasta.
Toinen hyvä esimerkki on vanhojen Samsung-puhelimien taskulamppuominaisuus, jonka käyttöönotto vaati ennen vimpaimen lisäämistä työpöydälle. Puhumattakaan siitä että vimpain oli nimetty epäloogisesti “apuvaloksi”. Nyt ominaisuus löytyy loogisesti taskulamppu-nimellä ilmoitusalueelta yhden painikkeen takaa ilman etsimistä. Kolmas esimerkki on se, että äänenvoimakkuudensäätöpainike toimii suoraan kameran laukaisimena, ilman, että se pitää kytkeä asetuksista päälle usean valikon kautta. Nämä ovat pieniä esimerkkejä, mutta käytännössä Samsung on tehnyt vastaavia muutoksia kaikkialle Touchwiziin ja paantuneinkaan vihaaja tuskin on heti heittämässä lusikkaa nurkkaan tämän iteraation kanssa. Kiitos näiden muutosten, Touchwiziä on vihdoin oikeasti mukava käyttää, eikä ensimmäisenä asiana kun luurin ottaa käteen, tule mieleen “minkähän työpöytäsovelluksen asennan tämän ripulikuran tilalle?”.
Työpöydän ja sovellusvalikon ruudukon kokoa voi nyt säätää ja valittavina vaihtoehtoina ovat 4×4, 4,×5 ja 5×5 -ruudukko, joten sovellusrohmut saavat ruudulle kerralla tarpeeksi ikoneita.
Touchwizin parannuksista suurin on kuitenkin se, että Samsung on vähentänyt esiasennettuja sovelluksia rankalla kädellä ja nekin vähäiset, jotka on asennettu, voi poistaa käytöstä ja siten pysyvästi näkyvistä. Käytöstä poistaminen ei kuitenkaan poista sovellusta puhelimesta kokonaan, mutta parempi näinkin, kuin turhien sovellusten päivittäminen ja päivitysten myötä tilan menettäminen. Esiasennetuista 44:stä sovelluksesta on mahdollista poistaa käytöstä viittätoista lukuun ottamatta kaikki muut, sisältäen käytännössä kaikki Google-sovellukset, joten Samsung antaa käyttäjälle vapauden päättää miten haluaa käyttää puhelintaan. Yllä oleva kuva näyttää mitä jää jäljelle, kun sovellusvalikosta on poistettu kaikki, mikä on poistettavissa.
Huomattavaa on, että osa näistä esiasennetuista sovelluksista on vain latauslinkkejä ja sovellus ladataan Play-kaupasta vasta kun käyttäjä klikkaa kuvaketta. Näin on esimerkiksi WhatsApp:n kohdalla.
Touchwiz on saanut Edgessä myös pari lisäominaisuutta; People Edge tuo reunaa pyyhkäisemällä viiden kontaktin pikavalinnan esiin, josta on helppo lähettää viesti, soittaa tai lähettää tekstiviesti kyseiselle henkilölle.
Pikavalinnat ovat myös värikoodattuja, mikä mahdollistaa reuna-näytön käyttämisen puheluiden saapumisen merkkinä, puhelimen ollessa esimerkiksi äänettömällä. Reuna sykkii yllä olevan giffin tavoin sillä värillä, mikä People Edgessä on määritetty. Tämä helpottaa esimerkiksi palevereissa tärkeiden puheluiden tunnistamista. Mikäli olet pahassa paikassa, voit hylätä puhelun laittamalla sormen sykemittarin päälle, jolloin soittajalle lähtee esiasetettu ”soitan sinulle myöhemmin” -viesti.
Vastaamattomat viestit, sähköpostit ja puhelut näkyvät pienenä täppänä, joka on värjätty esiohjelmoidun värikoodin mukaan jolloin tärkeiden henkilöiden yrittämät yhteydenotot on helpompi huomata.
Toinen reunanäytön ominaisuus on Note 4 Edgestä tuttu tietovirta, johon on mahdollista saada ilmoitukset, ottelutuloksia, säätiedot, uutisia ja Twitter-syötteen. Myös RSS-syöte on mahdollista ladata Galaxy Apps -sovelluskaupasta. Valitettavasti tämä toiminto on S6 Edgessä huomattavasti vähemmän hyödyllinen kuin Note 4 Edgessä, jossa syötteet ovat jatkuvasti näytön reunalla näkyvillä. Edgessä syötteet saa näkyviin vain ruudun ollessa päällä ja pyykäisemällä Edge -reunaa nopeasti sormella pystysuunnassa edestakaisin. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä Note 4:n Edge -osio toimi kuin erillinen näyttö, siinä missä S6 Edgessä kulmat ovat normaalin näytön jatke.
Tietovirtaa hyödyllisempi ominaisuus on kuitenkin yökello, jonka saa näkymään himmeänä Edgen reunassa haluttuna aikana. Tämä on hyödyllinen lisä esimerkiksi kun puhelin makaa yöpöydällä langattomassa laturissa.
Kellon saa asetettua näkymään haluttuna aikävälillä, mutta kuitenkin vain maksimissaan kahdentoista tunnin ajan.
Note 4 Edgen suurin ongelma oli se, että Edge-näyttö oli vain puhelimen yhdellä reunalla ja tämä aiheutti varsinkin vasenkätisille närää. Nyt kun puhelimen näyttö on molemmilta puolilta kaareva, niin Samsung lisännyt asetuksista valinnan reunanäytön puolen valinnalle, joten S6 Edge sopii ongelmitta myös vasenkätisille.
Ominaisuuksien osalta Edge-näyttö ei tuo kauheasti lisäarvoa puhelimeen. Samsung tietenkin pystyy sovelluspäivitysten avulla tuomaan tähän lisää ominaisuuksia, mutta sovellusominaisuuksien osalta S6 Edgessä ei menetä mitään, vaikka tyytyisikin perusmalliin. Suurin etu mitä Edge-näytöstä saavutetaan, on parempi ergonomia ja ”wow”-tekijä.
Sovellusten osalta S6 tarjoaa aika pitkälti perustauhkaa: Yhteystiedot, Viestit, Internet -selain, Galleria, Kamera, Musiikkisoitin, Videotoistin, Sähköposti, Laskin, Kello, Muistio, Tiedostonhalinta, Ääninauhuri, Smart Remote -kaukosäädinsovellus, Kalenteri, S Voice -äänihaku, Galaxy Apps -sovelluskauppa, Facebook, Instagram, WhatsApp, S Health -askelmittari, Samsung uPick, Terveysovellus ja Facebook Messenger. Näiden lisäksi löytyvät tietenkin Googlen pakolliset sovellukset: Youtube, Chrome -selain, Maps, Gmail, Google+, Play Musiikki, Play Elokuvat, Play Kirjat, Play Lehdet, Play Pelit, Drive, Google Kuvat ja Hangouts. Onneksi, kuten edellä mainitsin, näistä suurimman voi halutessaan poistaa käytöstä.
Edellä mainittujen lisäksi löytyy esiasennettuna myös pari yllätystä Microsoftilta, nimittäin Skype, Onenote ja OneDrive. OneDrivesta on eniten hyötyä S6-käyttäjälle, sillä he saavat käyttöönsä 100 gigatavua OneDrive -pilvitallennustilaa kahdeksi vuodeksi. Tämä onkin hyvä, sillä S6 ei sisällä edeltäjiensä tavoin SD-korttipaikkaa ja OneDrive-bonuksen avulla pystyy puhelimen omistaja välttämään pahimman tilaähkyn.
Samsung on tuonut myös uuden ”Älykäs hallinta” -sovelluksen S6-sarjaan. Tämä on keskitetty paikka akunkulutuksen, levytilan käytön ja muistin seurantaan. Suurin etu sovelluksesta on levytilahallinta, sillä tämän avulla voi yhdellä napautuksella poistaa eri sovellusten väliaikaiset tiedostot, jotka voivat syödä salakavalasti huomattavan paljon levytilaa, varsinkin musiikin ja videoiden suoratoistopalveluiden kohdalla. Lisäksi Älykkäässä hallinnassa on myös McAfeen virusturva sisäänrakennettuna ominaisuutena.
Älykkään hallinnan kautta on myös mahdollista asentaa Samsungin Knox -hiekkalaatikkoympäristö, joka mahdollistaa ”virtuaalisen” työpuhelimen ajamisen omassa puhelimessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työsovellukset on mahdollista eriyttää omaan turvalliseen aidattuun ympäristöön ja Knox mahdollistaa myös IT-osastojen etähallinnan näille ympäristöille. Knoxista ei peruskäyttäjälle ole suuresti iloa, mutta yrityksissä, joissa ”BYOD” (Bring Your Own Device) on käytössä, se voi olla hyvinkin ratkaisevassa asemassa. Knox sai myös myös taannoin valtionhallinnon hyväksynnän turvallisuutensa osalta.
S6 kätkee runkonsa sisään vielä yhden ominaisuuden: Se on ensimmäinen Samsung, joka integroi langattoman latauksen suoraan puhelimeen – ei enää puhelimen paksuntamista tai rahastusta QI-lisäkuorilla. Pelkästään tämä ominaisuus sai allekirjoittaneen hyppimään ilosta, mutta Samsung veti kertaheitolla kilpailijoitaan paremmaksi ja teki puhelimesta käytännössä universaalisti langattomasti lataavan. S6 tukee nimittäin sekä QI että PMA-standardeja langattoman latauksen osalta, joista jälkimmäistä käytetään mm. Duracell Powermat -laitteissa. Ihan täysi yllätys molempien standardien tuki ei ole, sillä Samsung kuuluu nykyään molempiin langattoman latauksen alliansseihin, WPC:hen ja PMA:han.
Eikä tässä vielä kaikki: S6 Edge on kiitettävällä tasolla akunkestonsa kanssa, sillä puhelin kesti aktiivista käyttöä sisältäen nopeustestejä, puheluita ja surffaamista helposti aamusta iltaan. Mikäli perusakunkesto ei riitä, löytyy puhelimesta tietenkin Samsungin aiemmista laitteista tutut virransäästötilat. Ja jos virta kuinkin pääsee loppumaan; tukee S6 oman laturinsa ja johtonsa kautta myös Note 4:stä tuttua Quick Charge 2.0 -pikalatausta, jolla akun lataa täyteen vähän päälle tunnissa ja jo kymmenen minuutin lataus antaa neljä tuntia käyttöaikaa.
Myös kameran osalta Samsung on tehnyt paljon työtä, ja valehtelematta molemmat kamerat ovat parempia kuin yhdessäkään Samsungin puhelimessa on ennen nähty. Samsungin Akilleen kantapäänä on aina ollut surkea hämäräkuvaus jo pelkässä kodin hämärässä hehkulamppuvalaistuksessa. Uuden kennon ja optisen kuvanvakaimen ansiosta tämä on menneen talven lumia ja kuvat onnistuvat helpommin jopa hyvinkin hämärässä. Vanhojen Samsungien valkotasapainoongelmat myös ovat käytännössä kadonneet, sillä S6 käyttää infrapunatunnisteista valkotasapainoa, mikä onkin hyvä ja värit toistuvat paremmin kuin edeltäjien kuvissa. Näitä parannuksia tukemaan on kameraan lisätty jatkuva aktiivinen HDR, jonka puristit voivat tietenkin halutessaan kytkeä pois päältä.
Lisäksi kuvaan mahtuu aavistuksen enemmän, sillä linssi on hieman laajempi kuin esimerkiksi Note 4:ssa. Myös selfie-kamera onnistuu hyvinkin hämärässä ottamaan onnistuneita kaverikuvia huomattavasti vähemmällä kohinalla kuin edeltäjänsä. Nämä ovatkin tervetulleita parannuksia, sillä Samsungit ovat laahanneet valitettavasti viime aikoina kilpailijoitaan jäljessä. Nyt Samsung kuroi vihdoin välimatkan kiinni ja ohitti kilpailjoitaan.
Hyvä kenno ei tarkoita mitään, jos kamerasovellus ei ole samalla tasolla. Onneksi Samsung on jatkuvasti pyrkinyt parantamaan kamerasovellustaan ja tälläkään kertaa ei huonompaan suuntaan mennä. Päinvastoin sovellus ottaa jättiaskeleen eteenpäin. Samsung on tuonut vihdoin kaikki tarpeellisimmat ominaisuudet, jotka ennen olivat hankalien valikoiden takana kameran ”etusivulle”, kuitnekin ilman, että kameran näkymä olisi tukossa. Kamerassa on myös kaksi erillistä tilaa, automaattinen perustila ja Pro-tila.
Näistä ensin mainittu jättää jättää teknisimmät ominaisuudet kameran automatiikan hoidettavaksi ja jättää käyttäjälle lähinnä HDR:n, salaman, ajastimen ja filtterien asetukset mietittäväksi. Tämä toimii käytännössä tarpeeksi hyvin peruskäyttäjälle, eikä ihmeempiä kommervenkkejä kaivatakaan. Samsungin automatiikka hoiti muutenkin kuvaillessa asiat hyvin ja Pro-tilassa vierailuja ei oikeastaan tarvittu lainkaan.
Niille jotka tarvitsevat kameralta hieman enemmän säätövaraa tarjoaa Pro-tila ratkaisun. Siinä on mahdollista säätää valotusaikaa, valkotasapainoa, ISO-arvoa, tarkennusta ja värisävyä. Asetukset on myös mahdollista tallentaa valmiiksi pika-asetuksiksi. Lisäksi Pro-tilassa on mahdollista määrittää tarkennusalue kamerassa keskipainotetun, matriisin ja pistemittauksen välillä.
Pro- ja automaattitilan lisäksi kamerasta löytyy tilat valikoivalle tarkennukselle, panoraamalle, hitaalle ja nopealle liikkeelle. Näiden lisäksi löytyy ”virtuaalinen tila” -moodi, joka mahdollistaa 360 asteen kuvan tekemisen kiinteästä kohteesta, jota voi liikutella sormea pyyhkimällä edestakaisin. Kyseessä on aikamoinen turhake, jonka mieluummin olisin nähnyt ladattavana Samsung Apps -kaupasta, kuin turhaan esiasennettuna ominaisuutena.
Hauskana lisäominaisuutena selfie-tilasta löytyy selfie-panoraama, niihin tilanteisiin kun koko kaveriporukka pitää saada kerralla kuvaan. Tämän lisäksi selfie-tilassa ollessa puhelimen sykemittari toimii laukaisimena.
Kiinnostavin uutuus on kuitenkin aktiivinen automaattitarkennus; S6:n automaattitarkennuksen nimittäin voi lukita kohteeseen (esimerkiksi leikkivään lapseen) ja kamera tarkentaa jatkuvasti kohteeseen liikkui sitten kuvaaja tai kuvattava. Mikä parasta, ominaisuus toimii myös videoissa.
Tulemme tekemään esimerkkikuvista ja videoista yhden koostetun artikkelin S6:n kanssa, sillä tällähetkellä takatalvesta johtuen ulkokuvat näyttävät lähinnä siltä, että ne olisivat kuvattu lonkerolasiin upotettuna, kiitos vallitsevan harmauden.
Lukijoitamme varmasti kiinnostaa miltä S6 Edgen suorituskyky näyttää. Noh, testijakson aikana ajoin laitteelle kaikki nopeustestit, jotka keksin ja käytännössä jokaisen kohdalla S6 Edge ajoi itsensä kärkikolmikkoon. Erityisesti 64-bittisille prosessoreille optimoidun AnTuTu:n tulos tuli aivan järkyttävällä kaulalla kilpailijoihin nähden. Tehoa riittää ja se myös tuntuu kaikkialla muualla paitsi akunkestossa. 14 nm -valmistustekniikalla tuotettu Exynos 7420 -järjestelmäpiiri on nimittäin virtapiheimiä prosessoreita lippulaivoissa tähän asti, ja tämä onkin positiivinen yllätys. Moni lukijoistamme haluaisi nähdä numeroita testeistä, mutta koska julkaisuun on vielä pieni hetki ja koska Samsung on hyvin usein puskenut julkaisupäivän lähistöllä korjaavia päivityksiä, julkaisen tulokset vasta lisäartikkelissa. Siinä käyn samalla läpi Edgen:n lisätarvikkeita, joita saapui testiimme testin kirjoittamisen loppumetreillä. Haluamme tehdä lisälaitteiden testit ”kuluttaja”-päivityksellä.
S6 Edge on harvinainen puhelin koko Androidsuomi-historiani aikana, sillä se on ensimmäinen puhelin pitkään aikaan, joka jättää minut käytännössä sanattomaksi ja hyvällä tavalla. En löydä muuta negatiivista sanottavaa, kuin vesi- ja pölytiiviyden poistamisen aiempaan malliin verrattuna, SD-korttipaikan puutteen ja kuulokeliitännän paikan, nämä ovat loppujen lopuksi kokonaiskuvan kannalta suhteellisen pieniä ongelmia. Puuttuva vesitiiviyskin sopisi ehkä paremmin todennäköisesti “yleisempään” S6-perusmalliin kuin Edgeen. Mutta onko S6 Edge sitten lisähinnan arvoinen, se on kaksipiippuinen asia. Lisääntynyttä ergonomiaa lukuun ottamatta, ovat pyöristetyn näytön edut kyseenalaisia, mutta kaikkien muutosten ei aina tarvitse olla toiminnallisuutta lisääviä, joskus riittää kun ne ovat vain tolkuttoman hienoja ja ainutlaatuisia. Kuten monissa premium-tuotteissa, eivät ominaisuudet ole välttämättä se tärkein asia, vaan ne tunteet, mitä ne herättävät itsessä ja muissa. Ei Tag Heurin kellokaan ole välttämättä se järkevin ostos, mutta se ostetaan, koska halutaan ja kyetään. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että pelkästään paremman ulkonäkönsä takia on Edge se laite, jonka ostaisin S6-sisaruksista. Olen myös sitä mieltä, että pitkällä tähtäimellä se tunne siitä, että taskussa ei ole ”taas se sama puhelin” on sen muutaman lisäkympin sijoituksen arvoinen.
S6 Edge on Samsungin ensimmäinen kompromissiton puhelin. Se yhdistää kaiken Samsungin osaamisen yksiin kuoriin ja toimii tiennäyttäjänä kilpailijoille. S6 Edgen omistaja voi olla varma siitä, että tulevaisuus on tässä, nyt ja hänen taskussaan. Voimme varauksetta suositella S6 Edgeä.
Lue kommentit (3)
"Työpöydän ja sovellusvalikon ruudukon kokoa voi nyt säätää ja valittavina vaihtoehtoina ovat 4×4, 4,×5 ja 5×5 -ruudukko"
Ei kai tuo sovellusvalikkoa koske? En ainakaan itse löytänyt tapaa muokata sovellusvalikon kokoa vaikka työpöydän sovellusten kokoa tuolla muutti.
"S6 Edge on Samsungin ensimmäinen kompromissiton puhelin. Se yhdistää kaiken Samsungin osaamisen yksiin kuoriin..." ?
Mutta silti: "vesi- ja pölytiiviyden poistamisen aiempaan malliin verrattuna, SD-korttipaikan puutteen ja kuulokeliitännän paikan"
Ja olikos tässä akku käyttäjän vaihdettavissa/irrotettavissa? Ei taida olla?
Kyllä nuo ovat kompromisseja, aika isojakin sellaisia. Varsinkin kuin kaikkein pätevin syy (ei tosin ainoa syy) SD-kortin puutteeseen ja kiinteään akkuun on juurikin vesitiiviys, jota siinä ei sitten olekaan.
Ei sillä, varmaan ihan hyvä puhelin, mutta joillekin yksi tai useampi noista kompromisseista ovat 100% show-stopper. Ja kun niitä sitten osuu useampi samaan malliin kerralla...
Kuten artikkelissa mainitsin, Edgessä tuon vesitiiveyden menettämisen ymmärtää. Sillä teknisesti se on eri sarjaa kuin perusmalli. Perusmallista vedenkestävyyden poistaminen on sitten vähän isompi issue jota käymme läpi S6:n arvostelussa vähän jyrkemmin sanoin