Samsungin uusin lippulaiva, Galaxy S8, saapui toimitukseemme muutama viikko sitten ja olen käyttänyt sitä siitä lähtien päivittäisenä työkalunani. Tässä ovat näkemyksemme siitä, miten hyvin Samsung onnistui tuomaan S-sarjan vuoteen 2017.
S8 on Samsungille suuri näytön paikka hieman paloherkän 2016 vuoden jälkeen, joka sai sekä Note 7:n että pesukoneet spontaanisti räjäyttämään itsensä. Uusin lippulaiva on se, jonka avulla Samsungin tulee lunastaa paikkansa takaisin kuluttajien silmissä ja sydämissä. Menen tässä kuitenkin taas hieman itseni edelle, joten mennään itse aiheeseen.
Samsung on S8:n myötä vihdoin päättänyt ottaa ”Edge”-muotoilun avosylin vastaan ja S8:aa ei saa erikseen Edge-varianttina, vaan molemmat koot ovat suoraan pyöristetyillä näytöillä.
Valinta onkin erittäin hyvä, sillä Edge-mallit ovat erottuneet selvästi ”taas sama älypuhelin™” -massasta edukseen ja S8 tuntuu vievän konseptin huippuunsa ja viimeisetkin kovat kulmat ovat kadonneet reunoilta. Tämä on omiaan parantamaan tuntumaa kädessä pidettäessä, mutta valitettavasti se tekee puhelimesta S7:ää ja S6:tta liukkaamman.
Samsung on myös tehnyt vuosikausia vallinneeseen ulkoiseen muotoiluunsa vihdoin muutoksen ja fyysiset moniajo-, koti- ja paluunäppäimet on vaihdettu virtuaalisiin näppäimiin. Vapautunut tila on annettu suoraan sinne, mihin se on fiksuinta antaa, nimittäin näytölle.
Kotinäppäimen puutetta ei kannata kuitenkaan murehtia, sillä se on paineen tunnistava piste ruudun alareunassa, joka värähtää painettaessa. Tämä toimii geneerisesti kaikkialla kotinäppäimenä sekä ruudun ollessa pois päältä ruudun avaamiseksi että koko ruudun sovelluksissa (esim. videosoittimessa).
“Force Touch”-tyylinen paineentunnistus on käytössä myös sovellusvalikossa; kun ikoneita painaa kovempaa, niin niistä aukeaa kontekstiin liittyvä valikko.
Näyttö kaarevine reunoineen ja kulmineen onkin päräyttävin ominaisuus S8:ssa. Näyttö vie etupaneelin pinta-alasta yli 80 % ja näyttöalaa on edellisen vuoden malleihin verrattuna 15 % enemmän. Saavutuksena tämä on hurja, sillä puhelin on vanhaa S6 Edgeä kapeampi ja lyhyempi. Siitä huolimatta näyttö on 5,8”, kun vastaavasti S6 Edgen näyttö on 5,1-tuumainen. S7 Edge on sekä pidempi että leveämpi ja silti senkin näyttö on pienempi kuin S8:ssa (5,5 tuumaa).
Näyttö ja takalasi ovat Gorilla Glass 5 -pohjaisia, mutta laiteyksilöissä on havaittu jännitteitä joiden takia näyttö saattaa sopivan onnen sattuessa kohdalle hajota jo pienestä kopautuksesta, joten suosittelemme suojakuorta. Oma testilaitteemme lensi laitteen liukkaudesta johtuen 5 kertaa eri korkeudelta puu- ja kivilattioille eikä laitteelle tapahtunut mitään. Tiedämme kuitenkin muutaman tapauksen, joissa ensimmäinen kunnon kolaus on räjäyttänyt lasin pirstaleiksi. (Edit: Takalasi sai vihdoin nätin naarmun viimeisimmän kopautuksen jälkeen, joten oikeasti ostakaa suojakuori)
Iso näyttö vatii isoa resoluutiota ja tässä tapauksessa puhelimen HDR-kykenevä AMOLED-paneeli on 1440×2960-resoluutiolla varustettu. Sekä resoluutiosta että HDR:stä hieman lisää tuonnempana.
Ison näytön tuomasta ergonomiahaasteesta johtuen ovat kaarevan näytön reunat huomattavasti loivemmin kaarella kuin edeltäjissään. Tämä ratkaisu parantaa puhelimen tuntumaa ja käyttömukavuutta varsinkin yhdellä kädellä käytettäessä. Valitettavasti tämä kompromissi ei tule ilman kolikon toista puolta, joka tässä tapauksessa tarkoittaa edeltävien Edge-mallien ”reunanäyttö”- ominaisuuden muokkaamista niin ettei esimerkiksi uutissyötteitä tai kelloa löydy samalla tavalla S8:sta.
Onneksi hätä ei ole ihan niin suuri, sillä tämän kompensoimiseksi on Samsung lisännyt S8:aan S7:stä tutun Always-on-Display -ominaisuuden, joka on varustettu kellolla joka mukailee hieman edesmennettyä reunanäytön kello-ominaisuutta. Näytön kulmasta johtuen tämä ei ole kuitenkaan ihan niin käyttökelpoinen kuin aikaisemmin.
Näytön yläreunasta löytyy automaattitarkennuksella varustettu HDR-tuellinen kahdeksan megapikselin etukamera (f/1.7), kuuloke, iiris-skanneri ja tämän infrapunavalo. On mukava huomata, että Samsung on saanut S8:in myötä sen verran itsevarmuutta, että on uskaltanut vihdoin jättää logonsa etupuolelta pois viemästä turhaa tilaa.
Alareunasta löytyvät perinteinen 3,5 mm kuulokeliitäntä, kaiutinritilä, mikrofoni ja kummallisen epäkeskosti asetettu C-tyypin USB-liitäntä. Tuo liitäntä näyttää suorastaan kauneusvirheeltä, kunnes sen osaa yhdistää lisätarvikkeena myytävään Samsungin DeX –telakkaan. (Toim. Huom. DeX-arvostelu tulee erillisessä artikkelissa.)
Oikealta reunalta löytyy virtanäppäin ja vasemmalta löytyvät äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet ja Bixbyn käynnistävä nappi. Valitettavasti tätä nappia ei saa mitenkään muokattua tekemään mitään muuta, mikä on suorastaan ärsyttävää. Bixby ei tarjoa suomalaiselle käyttäjälle juuri mitään lisäarvoa esim. Google Now’n yli, varsinkaan, jos ei käytä Samsungin sähköposti- ja kalenterisovelluksia. Mutta haukun Bixbyä hieman lisää tuonnempana.
Pelkistetty takakuori sisältää himmeän Samsung-logon lisäksi sykemittarin, saman optisella kuvanvakaajalla varustetun 12 megapikselin kameran kuin S7:ssä ja sormenjälkitunnistimen. Sormenjälkitunnistin on aiheuttanut paikkansa takia hyvin paljon soraääniä ihmisissä, tosin itselle se on oikein oivassa paikassa, sillä etusormeni osuu käytännössä suoraan siihen puhelinta käytettäessä. Autokäyttöä ajatellen takapuolella oleva tunnistin on kuolleena syntynyt idea. Onneksi sentään lukkoruudun voi asettaa kytkeytymään automaattisesti pois päältä puhelimen ollessa luotetun bluetooth-laitteen lähellä, kuten esim. auton handsfreen. Valitettavasti ongelmaksi koituu sormenjälkitunnistimen epätarkkuus ja sormea saa asetella sille jatkuvasti uusiksi, kokonaisvaltaisesti tunnistin tuntuu paluulta aikaan kun nämä alkoivat vasta yleistyä puhelimissa. Suorastaan kaipaan Huawein takapuolella olleita sormenjälkintunnistimia tämän jälkeen, sillä ne olivat huonosta asettelustaan huolimatta sentään pomminvarmoja ja nopeita. Tämä S8:n tunnistin on suoraan sanottuna kuraa vastaavaa ongelmajätettä. Kyllä – se on niin huono.
Muuten tylsästä yläreunasta löytyy yhdistetty SIM- ja MikroSD –korttikelkka.
Puhelimen metallirunko saa meiltä myös noottia, sillä siinä missä näyttö on pudotuksista selvinnyt naarmuitta, on runkoon tullut jo useampi pieni naarmu ja painauma. Metalli on todella pehmeän oloista ja jälleen yksi syy lisää käyttää suojakuorta.
Yleensä en mainitse mitään kuulokkeista arvosteluissa, mutta tässä tapauksessa pitää mainita että mukana kulkevat napit ovat AKG -brändätyt. Brändin lisäksi muuta premiumia niissä ei ole, materiaalit tuntuvat halvoilta, vaikka johto onkin tehty punomalla. Äänenlaatu on kuitenkin ihan “ok”.
Laitteen esiasennuksen jälkeen tervehtii tuttu ja turvallinen Samsungin työpöytä, tosin tällä kertaa virtuaalisilla napeilla ja puuttuvalla ohjelmistovalikkoikonilla. Sen sijaan, että joutuisin valittamaan aiheesta, on kyseessä Android 7:n ominaisuus ja ohjelmistovalikkoon pääsee pyyhkäisemällä työpöydällä ylös- tai alaspäin.
Puristeille tarjotaan ohjelmistovalikkopainikkeen takaisinkytkentää asetusvalikossa. Hyvä! Vaihtoehtoja! Samsung sentään tajuaa suoraan asian, joka vei monta vuotta eräältä kiinalaiselta firmalla.
Vasemmalle pyyhittäessä aukeaa jälleen kerran tekoälyavustin Bixby. Teoriassa hyvä idea on käytännössä aivan turha, sillä en saanut edes yrittämällä Bixbyä kertomaan hyödyllistä tietoa,jos ei lasketa askelmittaria, Spotify:n ohjauskorttia ja sitä yhtä kertaa kun Bixby kertoi überin tilausmahdollisuudesta paikassa johon olin ajanut autolla…
Se, että korttien sisältö ei ole osuvaa, on vielä kohtalaisen normaalia uudelle tekoälyviritykselle, mutta valitettavasti Bixby ei tajua edes minun Youtube-tilauksieni ja katsomani sisällön päälle, vaan tarjoaa jostain syystä ruotsalaisia videoita.
Uutisotsikkosovellus näyttää paketista otettuna vain brittiläisten keltaisen lehdistön uutisia, enkä oikein tee mitään ”The Daily Mailin” höpöhöpö-uutisilla. Onneksi tämä ovat sentään vaihdettavissa uutissovelluksen asetuksista vaihtamalla kielivalinnaksi suomen. Tekoälysovelluksen tosin pitäisi haistaa maa, jossa ollaan ja puhelimen kielestä edes sen, että ”hei tää kaveri ehkä puhuu suomea, ehkäpä tarjoan sille Iltalehteä”.
Suurin ongelma on kuitenkin se, että Bixby ei osaa kiinnittyä Gmailiin, joten sähköpostissa kulkevat tiedot, joita Bixby haistelee Samsungin omaa sähköpostisovellusta käytettäessä, jäävät löytämättä.
Lopputulema on Google Now:ta rampautuneempi avustaja, joka ihan turhaan vie tilaa kotiruudulta ja napin muodossa puhelimen rungosta. Google Now ei sentään huuda läsnäoloaan koko ajan, vaan se ilmoittaa asioita silloin kun niitä tarvitaan.
Bixby koittaa kuitenkin kurkottaa korkeammalle, ja tarjoaa myös Bixby Visionia, joka on kuvan pohjalta tietoa hakeva työkalu. Arvannettekin jo, että sen toiminta on lähestulkoon yhtä epävarmaa kuin S8:n sormenjälkitunnistimen. Esimerkiksi viinietikettien tunnistus, jota Bixbyn kanssa hehkutetaan, toimi ehkä joka kuudennella otoksella. Muuten Bixby tunnisti pullon kuvana tai tekstinä, jolloin se ei osannut hakea viinin tietoja.
Tekstinkääntäjä sentään toimii, mutta tämä on käytännössä vain Bixbyyn upotettu Google Translate, jonka oma sovellus hoitaa tämän asian näppärämmin.
Viimeisenä on tekstiskanneri, joka toimii mutta takeltelee. Varsinkin ääkköset jopa hyvin valaistussa tekstissä, isolla fontilla ja kuvausvalo päällä, muuttuivat ihan muiksi merkeiksi. Ei näin.
Bixbyn saa toki pois työpöydältä, joka sentään vähän vähentää tuon aiheuttamaa ärsytystä. Valitettavasti se silti onnistuu käynnistymään aina kun vahingossa painaa Bixby-nappia puhelinta taskusta ottaessa, joten ensimmäinen asia ruudulla puhelimen käynnistäessä on Bixby.
Lisäksi Bixby Vision on upotettu kamerasovellukseen, eikä sitä sieltä saa pois.
Ainiin, ja puheentunnistus tulee ”jossain vaiheessa”, joten toisin kuin Google Now, ei Bixby osaa hakea mitään puhumalla, eikä toimi esim. autoillessa.
Samsung on kansioiden avulla saanut asennetut sovellukset mahtumaan mukavasti yhdelle sovellusvalikon sivulle. Valitettavasti tämä ei tarkoita etteikö Samsungin paha tapa tarjota päällekkäisiä sovelluksia jatkuisi, tai mukana olisi jopa roskaksi laskettavaa turhaketta. Ehei, ei todellakaan.
Hyvänä esimerkkinä, Samsung Pay heti ensi alkuun ilmoittaa läsnäolostaan sekä puhelinta käynnistettäessä että sovellusvalikossa, vaikka valitettavasti Pay ei ole Suomessa käytössä. Luulisi, että jos Pay tunnistaa ruotsalaisen SIM-kortin aktivointinsa mahdollistamiseksi, osaisi puhelin myös piilottaa Pay-ikonin, jos kortti on suomalainen.
Seuraavana ihmettelen aivan tolkuttomasti Microsoftin sovellusten pakkosyöttöä S-sarjaan. Luulisi, että touhutonnin hintainen luuri ei tarvitsisi Microsoftilta mainosrahaa, kun esimerkiksi OnePlus pystyy tarjoamaan käyttäjälle täyden käyttökokemuksen pelkillä Androidin vakioapplikaatioilla ja yhdellä tukisovelluksella. Voisi luulla, että käyttäjät osaisivat asentaa Wordin ja kumppanit tarvittaessa itse Play-kaupasta. Myös Facebookin esiasentaminen tuntuu turhalta nykypäivänä jo pelkästään siksi, että sen joutuu kuitenkin ensikäynnistyksellä päivittämään uudempaan.
Muut turhakkeet ovat Samsungin oma selain, jonka läsnäolo on täysin turha Chromen tullessa kuitenkin esiasennettuna puhelimessa. Toinen samaan kategoriaan menevä on Samsungin sähköpostisovellus, mutta tämän annan mennä läpi, sillä se tukee yleisesti paremmin yrityskäytössä Microsoft Exchangea, kuin Gmail.
Samsungin suojattu kansio tekee myös paluun edellisistä, ja tämä mahdollistaa tekemään tiedostoille biometrialla suojatun tallennussijainnin. Tällä kertaa myös sovelluksista voi tehdä kopion, joka käynnistyy vain biometriatunnistuksen jälkeen. Opetusvideoiden selaamiseen voi siis tehdä oman salasanalla suojatun selaimen, jotta muksut eivät pääse selaushistoriaan käsiksi.
Biometriasta puheen ollen, tarjoaa S8 sormenjälkitunnistimen lisäksi myös kasvojen ja retinan tunistusta. Näistä ensiksi mainittu on nopea, mutta epäturvallinen, sillä sen voi ohittaa valokuvalla. Retinaskanneri taas on hankala, sillä se vaatii usein puhelimen tarkkaa asettelua suoraan näkökenttään. Kun asennon oppii eikä pelkää näyttävänsä ääliöltä, niin retinaskanneri on kuitenkin erittäin nopea. Retinaskanneri toimii kuitenkin jopa silmälasit päässä, joten siitä pisteitä Samsungin insinööreille.
Valitettavasti kumpikaan tapa ei ole niin näppärä kuin hyvin toimiva sormenjälkitunnistin, joten kokonaisuus ontuu ja harmillisesti päädyin aika nopeasti käyttämään taas koodilukkoa.
Nyky trendin mukaisesti S8 on myös veden kestävä ja kestää upotusta veteen 1.5 metrin syvyyteen jopa 30 minuuttia. Mikäli luuri lähtee pulahdukselle ei tarvitse miettiä onko latausportissa vettä vai ei, sillä S8 osaa ilmoittaa kun se havaitsee kosteutta USB-portissa. Ilmoitus tietenkin poistuu portin kuivuessa.
Vanhoista malleista tuttu langaton lataus tekee myös paluun.
Kuten aikaisemmin sanoin, palaan hieman S8:n selvästi silmään pistävimpään ominaisuuteen, eli näyttöön. Näytön omalaatuinen kuvasuhde on todella hyvä esimerkiksi nettiä selatessa, sillä tekstiä sopii ruudulle kertaheitolla enemmän. Videoita katsellessa kannattaa kuitenkin huomioida että 16:9 formaatin videon ympärillä näytetään joko surureunat tai videota zoomataan ja rajataan sen verran, että se sopii koko ruudulle. Riippuen lähdemateriaalin rajauksesta tämä on joko ok, varsinkin 4K -materiaalissa, tai todella huono ratkaisu. Onneksi tilojen välillä on helppo liikkua yhdellä painikkeella.
Näyttö tukee myös HDR:ää, mutta valitettavasti tämä on lähinnä valmistautumista tulevaisuuteen, sillä vasta Amazon Prime Video tukee S8:lla HDR-videota. Edes Youtubesta HDR-tukea ei vielä löydy ja Netflixin tuki on vasta tulossa, vaikka se onkin jo joillain markkina-alueilla livahtanut käyttöön S8+:lle. Tällä hetkellä se lähinnä odottaa sovellustukea, vaikka tietenkin Samsungin omalla videosoittimella voi fiilistellä HDR-videoleikkeitä paremman puutteessa.
Näytön värit toistuvat mukavan luonnollisesti OLED-paneeliksi, mutta yllättävästi näytön kirkkaus edes kirkkaimmillaan ei ollut niin loistelias kuin S7:ssa. Luultavasti kyseessä on ratkaisu, jolla säästetään akkua ja vähennetään paneelin palamista, johon S7 oli hyvinkin taipuvainen. Kirkkauden vähenemisestä huolimatta S8 pärjäsi hyvin auringonpaisteessa toimiessaan DJI Mavic -dronen näyttönä.
Puristit pystyvät säätämään tällä kertaa myös väritasapainoa käsipelillä niin halutessaan.
Tästä aasinsillasta pääsemmekin mukavasti akunkestoon, joka itse asiassa yllätti minut. S7 Edgestä pienempään puhelimeen ja pienempään akkuun (3000 mAh) siirryttäessä, minua kalvoi suuresti epäilys akun riittävyydestä, varsinkin kun pienemmällä akulla olisi isompi näyttöpaneeli hoidettavanaan. Huomasin kuitenkin onnekseni, että S8:n akunkesto oli omassa käytössä käytännössä samalla tasolla kuin S7 Edgen, enkä oikeastaan missään vaiheessa panikoinut virran loppuvan käytössä kesken.
Sain venytettyä kevyellä käytöllä akunkeston jopa 31 tuntiin, siitäkin huolimatta että CTEK:in Battery Sense -sovellus käyttäytyi huonosti ja vei taustalla 20 % akkua. Tämän testin aikana tosin käyttö rajoittui lähinnä sähköpostien lukemiseen, puheluihin ja tekstiviesteihin. Käytännössä normaalissa käytössäni akku kesti aamusta iltaan, tosin illalla hyvin usein oltiin jo 10 % alapuolella akun kanssa. Pitää kuitenkin huomauttaa, että olen aikamoinen Youtuben aktiivikäyttäjä, joten ehkä en ole se paras vertailukohde muutenkaan.
Pitää myös huomioida etten käyttänyt Always-on-displaytä, sillä sen hyödyt suhteessa akun syöntiin ovat itselleni lähinnä kyseenalaisia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö S8:n akkua saisi ajettua alta aikayksikön tyhjäksi katsomalla tai kuvaamalla putkeen paljon videota. Se nyt on sanomattakin selvää, että sellainen kuluttaa puhelimen kuin puhelimen tyhjäksi nopeasti.
Akun kulutusta kuitenkin voi pienentää tiputtamalla näytön terävyyttä HD+ (1480×720) FHD+ (2220×1080) WQHD+ (2960×1440) välillä. Varsinkin WQHD+:ta FHD+:aan vaihtaessa ero on niin huomaamaton että henkilökohtaisesti olen valmis tekemään tämän uhrauksen akunkeston alttarille. Valitettavasti HD+ pehementää ruutua jo melkoisesti ja on havaittavissa jopa allekirjoittaneen puurosilmillä.
Kameran 12 megapikselin kenno, joka tekee paluun Galaxy S7 –sarjasta, on edelleen erinomainen ja kykenee tuottamaan hyviä kuvia ilman turhaa tuplakamerakikkailua. Kenno on edelleen Dx0 Markin jaetulla kolmannella sijalla, heti vastikään julkaistun HTC U11 ja Google Pixel -puhelinten jälkeen. Käytännössä verrattuna S7:ään, erot tulevat softassa, kamera on piirun verran nopeampi kuin edeltäjässä, mutta erot ovat lähinnä suhteellisia. S8 toimii S7:n tavoin kuitenkin myös erinomaisena videokamerana ja olemmekin kuvanneet viime aikoina blogiin ja Facebookiin videoita lähinnä S8:lla ja S7:lla käyttäen DJI Osmo -gimbaalia ja leikkaamalla videot suoraan puhelimella PowerDirectorilla, joka on vieläkin helpompaa nyt kun DeX mahdolistaa työpöytätapaisen toiminnan.
Käytännössä suurin ero S7:aan kuitenkin on kamerasovellus, joka sisältää jo aikaisemmin mainitsemani napin Bixbylle. Tämän lisäksi nappeja ja käyttöliittymää on suoraviivaistettu huomattavasti. Pyyhkimällä kuva-aluetta vasemmalle aukeavat kuvaustilojen valinnat selkeiden ikonien kanssa.
Tiloja on Samsungiksi poikkeuksellisen vähän; automaattitilan lisäksi löytyy panorama-, hidastus-, hyperlapse-, ruoka- ja pro-tila. Näiden lisäksi mukana on ”virtuaalinen kuva”-tila, joka on käytännössä tapa kuvata kohde (esim. patsas) niin, että sen kuvakulmaa voi vaihtaa halutessaan hieman 360-videoiden tavoin sillä erotuksella, että kohde on keskellä. Ominaisuus on sarjassamme ”ihan hauska, mutta turha”.
Oikealle pyyhittäessä löytyvät tavanomaiset kuvafiltterit seepiasta mustavalkoon, mutta nämä ovat nyt nimetty hipstergram-uskottavilla nimillä. Näistä esimerkkeinä: tuuli, kukka, aurinko. Onneksi sentään mustavalkoinen on vain harmaasävy.
Filttereiden lisäksi Samsung on apinoinut Instagram-kansaa miellyttämään myös tarrat ja naamarit.
Vaikka tämä arvostelu menikin ehkä hieman kriittiseksi, se ei suinkaan tarkoita sitä, että Samsung Galaxy S8 olisi huono, vaan väittäisin, että tämä on kauneusvirheistään huolimatta erinomainen jatko S-sarjalle. Kriittisyyteni johtuu pitkälti siitä, että Samsung on tehnyt asioita paremmin jo aikaisemmin, kuten tuo sormenjälkitunnistin, ja Bixbyn kuuluisi olla ehdottomasti kytkettävissä täysin pois käyttäjän niin halutessaan.
Jo akunkesto yhdistettynä huimaan kuvasuhteeseen ja erittäin onnistuneeseen muotoiluun ovat hyviä syitä hankkia S8. Niille joille sormenjälkitunnistin ja Bixby ovat dealbreaker, sanon vain sen, että teidän kannattaa odottaa syksyyn ja tulevaa Note-laitetta tai mahdollisia ohjelmistopäivityksiä. Halusin oikeasti antaa S8:lle suosituksemme, mutta valitettavasti siitä jäätiin nyt sormenjäljen mitan verran.