FIA:n järjestämä Formula 1 edustaa korkeimman tason autourheilua. Jotta F1-autolla voitaisiin kilpailla, on sen täytettävä määrätyt vaatimukset. Teknologian kehittyessä myös näitä sääntöjä päivitetään niin, että alan viimeisimmät edistysaskeleet on otettu huomioon.

Uudistukset autojen saralla eivät kuitenkaan pääty tähän. F1-tallien ottaessa uusia teknologisia harppauksia, aiemmat innovaatiot etenevät tuotekehitykseen ja lopulta tätä teknologiaa hyödynnetään tavallisten ajoneuvojen tuotannossa. Tämä on niin sanottu valumaefekti. Siispä samalla kun tallien insinöörit kehittelevät aina vain uusia tapoja nipistää nanosekunteja siitä ajasta, jossa F1-auto kiertää radan ympäri, työstävät kollegat toisaalla näitä samoja innovaatioita osaksi autoliikkeiden valikoimia.

Formula 1 -kilpailujen suosio tuo mukanaan valtavan vallan, jolla voidaan ohjata kuluttajien rahankäyttöä ja vaikuttaa heidän valintoihinsa. Olipa kyse sitten  pelialan eri osa-alueista, vaatteista tai tietysti ennen kaikkea autoteollisuudesta, F1:n vaikutus on nähtävissä lukuisilla eri alueilla. Autojen myyntiluvut kohoavat pilviin valmistajien näkyessä kilparadoilla, sillä kuluttajat haluavat päästä nauttimaan uusista parannuksista, joita F1 on tuonut juuri heidän suosikkiautoonsa.

Miten kuluttajat hyötyvät valumaefektistä?

Tavallisiin ajoneuvoihin hyödynnettyjä innovaatiota on olemassa lukuisia. Esimerkiksi renkaisiin, polttoaineeseen, tehokkuuteen ja rakenteeseen liittyviä parannuksia käytetään ahkerasti hyödyksi myös tavallisissa autoissa ja uusia lisäyksiä tulee sitä mukaa, kun niitä kehitetään. Jotkin näistä keksinnöistä ovat jo niin tavanomaisia, ettei niitä juuri tule ajatelleeksi sen kummempina innovaatioina.

Lukkiutumattomat jarrut ja luistonesto ovat esimerkkejä parannuksista, jotka ovat tätä nykyä liki peruskauraa autojen valmistuksessa ja äärimmäisen yleisiä varusteita uusissa autoissa. Bugatti, Ferguson, McLaren, Williams ja Lotus ovat kaikki näytelleet merkittävää roolia näiden innovaatioiden kehityksessä, samaten nelivetojärjestelmä F1-autojen käytössä. Jotta autot olisivat radalla mahdollisimman tehokkaita ja turvallisia, ovat lukkiutumattomat jarrut, luistonesto ja nelivetojärjestelmä olleet korvaamattoman arvokkaita ajoneuvon hallinnassa sekä luisumisen ja renkaiden lukkiutumisen välttämisessä. Eräässä McLarenin F1-autossa hyödynnettiin vuonna 1993 näitä kaikkia kolmea ominaisuutta, minkä seurauksena auto kiellettiin liian ylivoimaisena.

F1-insinöörit ovat kehitelleet koko joukon nykyautoissa käytössä olevia lämpötila-antureita, joiden avulla varmistetaan, että auton lämpötilat pysyvät ihanteellisina. Pirelli vei tämän teknologian vielä askeleen pidemmälle selvittämällä antureita hyödyntämällä, missä lämpötiloissa renkaat pitivät parhaiten ja milloin ne alkoivat heikentyä. Yhtiö on käyttänyt tätä tietoa hyväkseen tavallisten ajoneuvojen renkaisiin käytettävien sekoitusten formuloinnissa.

Aiempaa vahvempien ja samalla kevyempien materiaalien käyttö on verrattain uutta kuluttajille suunnatuissa sovellutuksissa, mutta F1-kehittäjille se on aina ollut keskiössä. McLaren on kehittänyt kokonaan hiilikuidusta tehdyn korin, joka on samaan aikaan sekä todella vahva että kevytrakenteinen. Hiilikuidun käyttö tuotantoautoissa ja BMW:n sekä muiden yhtiöiden panos ovat tehneet tästä huomattavan kalliista teknologiasta saavutettavampaa. Alun perin tätä innovaatiota käytettiin Lamborghini Aventadorin kaltaisissa huippuautoissa, mutta nykyisin siihen törmää kaikissa mahdollisissa autoissa aina Volkswagenista Lexukseen.

Ympäristö huomion keskipisteenä

Ympäristöystävällisyys on kasvavissa määrin valtavirtaa, mikä on herättänyt niin kehittäjät kuin kannattajatkin kiinnittämään huomiota polttoainetehokkuuteen ja urheilun hiilijalanjälkeen. Kuten todistettu, yleisön mielipide on lajissa yhtä tärkeä tekijä kuin autojen suorituskykykin.

Tämän vuoksi FIA:n viimeisimmät sääntömuutokset keskittyvät omalta osaltaan näiden seikkojen parantamiseen, mistä on myöhemmin takuuvarmasti hyötyä myös kuluttajille.

Tutkimuslinkit:

http://reaction-science.com/articles/ed1-physEng-2.php

https://www.budgetdirect.com.au/interactives/special-feature/f1-trickle-down-effect.html

https://www.popularmechanics.com/cars/car-technology/a24799/racing-innovations-real-engineering/

https://wheels.blogs.nytimes.com/2008/12/05/trickle-down-theory-in-formula-one/